Mami ja faija ovatkin viettäneet siellä jo useamman juhannuksen, oiskohan tää ollut niiden neljäs...? Siellä on aina niin kiva porukka juhannuksena, että sinne on hauska mennä. Niin kuin nytkin!
Landattiin Halvikseen joskus puoli yhdeksän aikaan illalla, meekialainen alkoi jo olemaan melkosen väsy, mutta iloinen vastaanottokomitea laiturilla sai mut taas hetkiseksi piristymään. Terkut vaan kaikille Halviksessa olleille uusille ja vanhoille tuttavuuksille, jotka jaksaa blogia lukea :)
Iltasoittokin saatiin oikein torvella ja sen jälkeen meekialainen sammahtikin ihan totaalisesti.
Ai niin, ja menomatkalla muuten tapahtui jotain jänskää! Vierelle ajoi rajavartioston kumivene ja ne tsekkas meidän pelastusliivit ja faija joutui puhaltamaan johkuin vappupilliin tai semmoseen. Ja sit ne lähti siitä niin hirveellä forsella eteenpäin, et meekialainen ihan säikähti sitä pärinää. Oli aika äijätouhua, vaikka puhalluttaja olikin nainen. Eka kerta faijan veneilyhistoriassa, että puhallutettiin, tai ylipäätänsä pysäytettiin. Ne muuten tekivät saman kolmelle muullekin purjeveneelle siinä meidän lähistöllä.
Halviksessa grillailtiin ja vietettiin Jussia saunoen, laulaen ja höpsötellen. Oli noilla aikuisilla ollut juhannuskokkokin, mut emmää jaksanut valvoa. Mami ylistää jälleen kerran laadukkaita Philipsin itkuhälyttimiämme!
Juhannuspäivänä meidän veneessä oli vähän väsynyttä väkeä, kai noi vanhukset oli syöny/juonu jotain vähän pilaantunutta tai jotain, emmä käsitä mikä niitä vaivas! Faija kyl viritteli mulle uima-altaankin laiturille, mutta sitten alkoi niin kova tuuli, etten enää tarennutkaan mennä sinne pulikoimaan.
Tuuli yltyi niin kovaksi että jouduttiin vähän tarkistelemaan veneiden kiinnityksiä, kun laiturista irtos sellanen kiinnityssydeemi ja meidän ja naapureiden saalingit pääsivät kolkkaamaan yhteen. Onneks keneltäkään ei kuitenkaan hajonnut mitään.
Sunnuntaina päästiinkin sitten hyvällä tuulella kotisatamaan asti. Tony ja Pony auttoivat meitä siivoamaan veneen siihen kuntoon, että päästiin ottamaan siitä muutamia myyntikuvia :)
Meekialainen oli ihan ihmeissään kun päästiin kotiin, tutun näkönen mesta, ja hirveen paljon isompi kun faijan vene. Täällä pääsee kiipeilemään ja kaatuilemaan ihan erilailla. Ryömiä en nyt enää viitti ollenkaan, siirryin sellaseen omanlaiseeni konttausasentoon, jossa toinen jalka on konttausasennossa ja toinen potkii pystyssä vauhtia.
Nyt sitten asumme taas täällä subtrooppisessa ilmastossa kotona, kun mami pesee noita pyykkivuoria. Ens viikonloppuna mökkeillään Hauhon suuntaan, sitten seuraavana varmaan taas veneelle....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti